Asiakaskokemus - Linkosuo Oy
Taustaa
”Ripaus kekseliäisyyttä, kauhallinen rohkeutta. Näin syntyi Linkosuon ainutlaatuinen tarina ja suomalaisten rakastetuimmat maut.
Linkosuon tarina sai alkunsa Leipomo Emmauksesta.
Sen perustivat Aarne ja Elsa Linkosuo tamperelaisen hotellin vaatimattomalle sisäpihalle. Vuosi oli 1936. Vaikka ajat olivat kovat, pariskunnan tiimi toimi. Aarne ahersi intohimoisesti konditorian puolella, Elsa taas keskittyi myymälään. Tämä kumppanuuden henki näkyy Linkosuon perheyrityksessä vielä tänäkin päivänä.”
Asiakaskokemuksesta pääsin haastattelemaan Linkosuon kunnossapitopäällikkö Jaakko Auraa.
Saneerausurakan toteutti Bravida Finland Oy (Jan Pelttari). Pirkanmaan Vedenkäsittely Oy (Hannu Haanpää) toimi asiantuntijana ja laitetoimittajana vedenkäsittelyyn liittyvissä asioissa.
Linkosuon tarina sai alkunsa Leipomo Emmauksesta.
Sen perustivat Aarne ja Elsa Linkosuo tamperelaisen hotellin vaatimattomalle sisäpihalle. Vuosi oli 1936. Vaikka ajat olivat kovat, pariskunnan tiimi toimi. Aarne ahersi intohimoisesti konditorian puolella, Elsa taas keskittyi myymälään. Tämä kumppanuuden henki näkyy Linkosuon perheyrityksessä vielä tänäkin päivänä.”
Asiakaskokemuksesta pääsin haastattelemaan Linkosuon kunnossapitopäällikkö Jaakko Auraa.
Saneerausurakan toteutti Bravida Finland Oy (Jan Pelttari). Pirkanmaan Vedenkäsittely Oy (Hannu Haanpää) toimi asiantuntijana ja laitetoimittajana vedenkäsittelyyn liittyvissä asioissa.
Mitkä olivat lämmitysjärjestelmän kunto ja haasteet ennen saneerausta?
Haasteena oli, että lämmitysjärjestelmä toimi kahdella vanhalla energiasyöpöllä maakaasukattilalla. Järjestelmien automaatio oli puutteellinen ja vanhanaikainen.
Kattilavesi siirtyi kiinteistöön ylikuumana ja pahimmassa tapauksessa kesäisin toimistopuolen pattereiden termostaatteja jouduttiin käsin säätämään, koska patterit hohkasivat punaisina.
Lämpötilan hallinta oli vanhassa järjestelmässä todella puutteellista. IV- ja patteriverkko olivat omina verkostoina, mutta puutteellisen automaation takia käytännössä kokonaisuutta hoidettiin kuin yhtä isoa lämmitysjärjestelmää.
Saneerauksen tarkoituksena oli yksinkertaistaa järjestelmien toimivuutta ja saada lisää hallittavuutta säätöihin sekä parantaa energiatehokkuutta.
Kattilavesi siirtyi kiinteistöön ylikuumana ja pahimmassa tapauksessa kesäisin toimistopuolen pattereiden termostaatteja jouduttiin käsin säätämään, koska patterit hohkasivat punaisina.
Lämpötilan hallinta oli vanhassa järjestelmässä todella puutteellista. IV- ja patteriverkko olivat omina verkostoina, mutta puutteellisen automaation takia käytännössä kokonaisuutta hoidettiin kuin yhtä isoa lämmitysjärjestelmää.
Saneerauksen tarkoituksena oli yksinkertaistaa järjestelmien toimivuutta ja saada lisää hallittavuutta säätöihin sekä parantaa energiatehokkuutta.
Oliko vanhassa järjestelmässä vuotoja ja aiheuttiko se toimenpiteitä?
Vuotoja oli. Lämmitysjärjestelmän täyttö oli säännöllistä. Kiertovesipumppuja piti vaihtaa useampaan otteeseen saneerausta edeltävinä vuosina. Pistesyöpymiä oli useissa lämmönjakohuoneessa olevissa putkistoissa.
Syksyisin lämmityskauden alussa jouduttiin vaihtamaan usein patteriventtiileitä, koska venttiilit olivat jumissa.
Syksyisin lämmityskauden alussa jouduttiin vaihtamaan usein patteriventtiileitä, koska venttiilit olivat jumissa.
Mitä toimenpiteitä saneerauksessa tehtiin?
- Vaihdettiin lämmitysmuoto maakaasusta kaukolämpöön.
- Tehtiin omat lämmityspiirit molemmille (patteri- ja IV-verkko) järjestelmille.
- Parannettiin lämmitysjärjestelmien automaatiota.
- Lämmitysjärjestelmien puhdistaminen ja epäpuhtauksien huuhtelu saneerauksen yhteydessä. Lämpökeskuksen osalta vanhan järjestelmän putkisto uusittiin.
- Lämmitysjärjestelmiin asennettiin saneerauksen yhteydessä elector-vedenkäsittelylaitteet.
Miten urakka eteni?
Urakka sujui hyvin. Siitäkin huolimatta, että saneerauksen aikana, vuonna 2022, oli merkittäviä haasteita materiaalien saatavuudessa ja toimituksissa.
Urakan aikataulu oli haastava, mutta toteutuksessa pysyttiin alkuperäisessä suunnitelmassa.
Lämmitysjärjestelmät saatiin tehtyä hyvissä ajoin ennen lämmityskauden alkua. Rakennuslupa saatiin yllättävän nopeasti ja lupa tuli edellisellä viikolla ennen saneerauksen aloitusta.
Resurssit olivat välillä hieman kortilla, mutta asioista selvittiin hyvän keskusteluyhteyden (urakoitsija – asiakas) johdosta.
Tuotannon prosessien varajärjestelmäksi tuli öljylämmitys. Öljyllä lämmitetään tarvittaessa osaa tuotannon uuneista ja prosessin höyrynkehitystä.
Urakan aikataulu oli haastava, mutta toteutuksessa pysyttiin alkuperäisessä suunnitelmassa.
Lämmitysjärjestelmät saatiin tehtyä hyvissä ajoin ennen lämmityskauden alkua. Rakennuslupa saatiin yllättävän nopeasti ja lupa tuli edellisellä viikolla ennen saneerauksen aloitusta.
Resurssit olivat välillä hieman kortilla, mutta asioista selvittiin hyvän keskusteluyhteyden (urakoitsija – asiakas) johdosta.
Tuotannon prosessien varajärjestelmäksi tuli öljylämmitys. Öljyllä lämmitetään tarvittaessa osaa tuotannon uuneista ja prosessin höyrynkehitystä.
Miten urakan aikana tulleet haasteet hoidettiin?
Pienemmät asiat hoituivat Auran kautta nopeasti ja tässä auttoi Bravidan putkiasentajan (Hotakainen) aktiivinen asenne työtehtäviä kohtaan.
Isommissa päätöksissä Bravidan työnjohtaja (Niemi) keskusteli yhdessä Auran kanssa asiat läpi ja niihinkin tuli päätökset nopealla aikataululla, vaikka välillä Auraa jouduttiin tavoittelemaan lomareissusta käsin.
Tuotannon prosessien varalämmitysjärjestelmäksi hankitun öljyjärjestelmän putkisaumojen hitsaaminen oli isoin ja aikaa vievin tehtävä.
Kesälomat pyörivät urakan kanssa samaan aikaan, joka myös hieman viivästytti tiettyjen päätösten tekemistä.
Lämmönvaihdinpakettien koot olivat suuremmat käytännössä, kuin mitä suunnitelmissa ja siitä aiheutui pieniä haasteita vaihtimien sijoittelussa lämmönjakohuoneeseen.
Aikataulun viimeinen takaraja oli lämmityskauden alku ja lopulta siihen päästiin.
Isommissa päätöksissä Bravidan työnjohtaja (Niemi) keskusteli yhdessä Auran kanssa asiat läpi ja niihinkin tuli päätökset nopealla aikataululla, vaikka välillä Auraa jouduttiin tavoittelemaan lomareissusta käsin.
Tuotannon prosessien varalämmitysjärjestelmäksi hankitun öljyjärjestelmän putkisaumojen hitsaaminen oli isoin ja aikaa vievin tehtävä.
Kesälomat pyörivät urakan kanssa samaan aikaan, joka myös hieman viivästytti tiettyjen päätösten tekemistä.
Lämmönvaihdinpakettien koot olivat suuremmat käytännössä, kuin mitä suunnitelmissa ja siitä aiheutui pieniä haasteita vaihtimien sijoittelussa lämmönjakohuoneeseen.
Aikataulun viimeinen takaraja oli lämmityskauden alku ja lopulta siihen päästiin.
Millaisia käytännön hyötyjä toimenpiteistä on tullut? Ovatko hyödyt näkyneet taloudellisesti?
Kokonaisenergian kulutus tippui merkittävästi. Lämmityksen vaihduttua kaukolämmölle, energian kulutus on pienentynyt noin 1000 MWh vuositasolla.
Lämpötilan hallinta on nykypäivänä ihan eri tasolla, kuin vanhassa järjestelmässä.
IV-verkon vuodoista ei ole päästy kokonaan eroon ja usein keväisin, kun päivä on lämmin ja yö kylmä niin vuotoja vielä esiintyy ja verkkoon pitää lisätä pieniä määriä vettä. Vuodot eivät näy, mutta verkon paineet laskevat, ja syyksi Jaakko epäilee 80-luvulta peräisin olevia IV-koneita. Siinä hyvä seuraava kehityskohde.
Lämmitysjärjestelmien turvallisuus myös oli oma haasteensa, koska aiemmassa järjestelmässä kiersi niin kuuma vesi (jopa 85 astetta), että siinä oli laitteiden parissa työskentelevillä henkilöillä suuri riski polttaa itsensä. Uusien laitteistojen jälkeen lämpötilat on saatu hallintaan ja verkkoihin ei tarvitse ajaa enää niin korkealämpöistä vettä kuin aiemmin.
Lämpötilan hallinta on nykypäivänä ihan eri tasolla, kuin vanhassa järjestelmässä.
IV-verkon vuodoista ei ole päästy kokonaan eroon ja usein keväisin, kun päivä on lämmin ja yö kylmä niin vuotoja vielä esiintyy ja verkkoon pitää lisätä pieniä määriä vettä. Vuodot eivät näy, mutta verkon paineet laskevat, ja syyksi Jaakko epäilee 80-luvulta peräisin olevia IV-koneita. Siinä hyvä seuraava kehityskohde.
Lämmitysjärjestelmien turvallisuus myös oli oma haasteensa, koska aiemmassa järjestelmässä kiersi niin kuuma vesi (jopa 85 astetta), että siinä oli laitteiden parissa työskentelevillä henkilöillä suuri riski polttaa itsensä. Uusien laitteistojen jälkeen lämpötilat on saatu hallintaan ja verkkoihin ei tarvitse ajaa enää niin korkealämpöistä vettä kuin aiemmin.
Lämmitysjärjestelmän lämmönlähteiden kanssa jouduttiin säätämään ennen saneerauksen alkua, koska maakaasun hinnan vaihtelu oli aika rajua. Paras esimerkki tästä on seuraava: maakaasun hinnan ollessa pilvissä ennen saneerauksen alkua, Linkosuo päätti vaihtaa maakaasun öljyyn, jolla saatiin seitsemän kuukauden aikana noin 100 000 euron säästöt.
Voitko suositella Pirkanmaan Vedenkäsittely Oy:n ja Bravida Finland Oy:n palveluita muillekin teollisuuden yrityksille?
Jaakko Aura: Voin suositella.
Jaakon terveiset lukijoille: ”Tuli ensikohtaamisen jälkeen heti tunne, että palvelun toimittajat tietävät, mitä ovat tekemässä”.
Varaa esittely aiheesta → Varaa etätapaaminen